Kamalasti kaikkea

Selailin jälleen kerran inspiraation lähteeksi vaatekauppojen asusteosioita. Tämän tyylinen kaulakoru tuntui toistuvan eri sivuilla kerta toisensa jälkeen. Osa oli näyttävämpiä ja pidempiä, osassa oli vähemmän tavaraa. Tämä sopiikin aivan täydellisesti esim. simppelin, yksivärisen neuleen kanssa pidettäväksi, jota varten tämän teinkin.

Tavoitteeni oli saada piiiitkään ketjuun roikkumaan "kamalasti kaikkea kivaa". Niinpä sinne eksyi mm. filigraanihelmiä, kristalleja, ketjutupsu ja helmikauppojen kaupanpäällisiä, joille ei oikein muita käyttötarkoituksia keksinyt. :D Osa roikkui viisilinkkisen korunjakajan alaosasta, osa yläosasta. Halusin, että nopealla silmäyksellä korusta ei muuta erottanut, kuin että siinä on monta liikkuvaa osaa ja se kiiltää. :D Tavoite taisi tulla täytettyä...

Tämä kertoo myös olinpaikkani melko tehokkaasti, sillä tämä kilisee mukavan pehmeästi kaulassa ollessaan. :) Ei ehkä kaikkien kuppi teetä tai pala kakkua, mutta minulle aivan täydellinen yksinkertaisten asujen pelastus!

Hautajaiskukkia

Mä en ole mikään suuri kukkien ystävä. Tai no, kukat on nättejä, mutta mä tunnun olevan allerginen melkein kaikille niistä ja en osaa pitää niitä hengissä paria päivää kauempaa. Tämän takia mulle on kehittynyt viha-rakkaussuhde niitä kohtaan. :D
Nämä väkertämäni kukat eivät kuitenkaan allergisoi. Tilasin kokeeksi isoja, mattamustia kallahelmiä, ja niiden laatu oli aika iso pettymys. Kuten kuvasta näkyy, niiden läpi menee kummallisia halkeamia.

Tilasin näitä kokeeksi onneksi vain pienen erän. Tarkoitus oli alkaa tehdä näitä myyntiin, mutta ei tällaista laatua voi muille myydä.
Yhdistin kallahelmiin fuksian väriset särölasihelmet ja kristalleja. Arvoin kauan aikaa turkoosin ja pinkin välillä. Mulla on viha-rakkaussuhde pinkkiinkin, sen täytyy olla todella kylmä, melkein violetti, että pidän siitä, ja myös tarpeeksi tumma. Pastelliset, lämpimät pinkit saa mut vain oksentamaan.

Aikamoisen ristiriitaisia tunteita aiheuttavat korvikset siis! Lopputulos oli kuitenkin mielestäni nätti, ja ellei nyt ihan tosi lähelle mua tule, ei noita rakojakaan näe, varsinkin kun helmet ovat mustia. Eiköhän näitäkin tule käytettyä.

Moderni helmikaulakoru

Oon nähnyt nyt hirveästi näitä tälläisiä vaakasuorassa olevia kaulakoruja, tosi simppeleitä ja nättejä. Suurin osa mun kaulakoruista on mallia iso, isompi, Miran oma, joten tälläiselle pienelle ja sirolle kaulakorulle oli todellakin tilaa mun korukokoelmassa.

Akryylistä tehdyt, täysin valkoiset helmet ja kirkkaat siemenhelmet riittivät vallan mainiosti näin simppeliin korumalliin. Tämä on mielestäni ns. helppo koru, joka sopii melkeinpä kaikille ja kaikkiin asuihin, sillä ei ole niin näyttävä, että hukuttaisi kaiken muun alleen.

Näitä teen myös myyntiin.


Kokonaispituus 51-56 cm, säätöketjulla. Nikkelitön ja lyijytön. 12 e posteineen.

Pisaroita

Pisarat ovat ehdottomasti lempimuotoni, mitä koruihin tulee. Ovaali tulee hyvänä kakkosena, mutta pisaran muodossa on jotain niin kaunista ja klassista. Lasihelmiä on vain yllättävän vaikea löytää pisaran muotoisina, joten kun niitä sitten löysin, tilasin sekä mustia että kirkkaita.

Korumakuni tuntien ei ollut vaikea arvata, että niistä tulisi korvakoruja. Halusin niistä suht klassisia ja silti näyttäviä, joten pohjiin lisäsin helmihatut.

Ensin tein mustat, jotka ovat tosi lyhyet ja aika peruslaatua olevat, ja sitten väänsin kuopuksen kummitädille kummilahjaksi tälläiset identtiset, kirkkaista helmistä tehdyt pidemmät korvikset. Näiden designistä en voi ottaa kunniaa, mä vaan vähän tuupin oikeaan suuntaan ja neiti itse päätti, millaiset tehdään :D

Helmihatut viimeistelevät nämä mielestäni kauniisti, ja kumpaakin versiota voi tehdä mustana tai kirkkaana. Näitä teen myös myyntiin.




Lyhyemmät korvakorut (tässä esimerkkinä mustat), kokonaispituus koukkuineen n. 5 cm. Koukut hopeoitu, helmet lasia ja kristallia. 10 e posteineen.

Pidemmät korvakorut (tässä esimerkkinä kirkkaat), kokonaispituus koukkuineen n. 7 cm. Koukut hopeoitu, helmet lasia ja kristallia. 15 e posteineen.

Steampunk

Tämä on ollut yksi pirun ikuisuusprojekti. Ostin tarvikkeet tähän koruun (tai itseasiassa kahteen, tarkoitus oli tehdä näistä ensin korvikset, mutta kiinnostuskiikarit katosivat kesken kaiken) jo viime vuoden kesällä, ja vasta nyt voin sanoa että tämä on valmis. Nuo pikkurattaat (siis oikeasti ihan mikroskooppisia) on varmaan oikeasti tongittu jostain vanhasta rannekellosta, niin pieniä ne olivat. Kokonaisuudessaan koko koru on varmaan alle neljä senttiä, joten melkoista piiperrystä tämän vääntäminen oli.

Koko höskä on koossa kaksikomponenttiliimalla, ja noita pikkurattaita oli tarkoitus olla tässä enemmänkin, mutta jotkut niistä olivat niin pieniä, että edes hammastikulla ei saanut tarpeeksi pientä länttiä liimaa pitämään komeutta koossa. Kiva se on noinkin, mutta moiseen piiperrykseen ei riittäisi kyllä enää hermot. :D Kiva se joka tapauksessa on, ja jos jossain vaiheessa innostun vääntämään toisistakin rattaista valmiiksi, voin mä sitten vääntää näistä ne korvikset, jotka alunperinkin oli tarkoitus. Saa nähdä, tuleeko sitä päivää... ;)

Illuminati confirmed

Oon nyt nähnyt useammassakin paikassa hirveästi yksinkertaisia kolmiokaulakoruja. Luonnollisesti tälläinen moderni ja yksinkertainen alkoi pikkuhiljaa himottaa kaikkien vintagekoukeroiden keskellä ja etsiskelinkin tälläisiä putkihelmiä kissojen ja koirien kanssa.

Kun sitten yksi vakihelmidiilereistäni (hahha, ihan siis nettikauppa) otti putkihelmet valikoimiinsa, minä tilasin heti siltä istumalta niitä lähemmäs tuhat kappaletta. Selvennettäköön, että äiti oli haaveillut himmelistä jo ikuisuuden ja moderni lasihimmeli kuulosti molemmista hyvältä idealta, ja minä sitten vedin välistä ja nappasin muutaman putkihelmen omiin projekteihini.

Ensimmäisen ja pienemmän, 30 mm putkihelmistä kärjellään seisovan kolmion tein lyhyempään ketjuun, jolloin se roikkuu rintakehällä. Tilasin myös ihan vain itselleni näitä ihania, 50 mm pitkiä kierrettyjä putkihelmiä, joista tein näyttävämmän kantakolmion pitkään ketjuun.

Ah niin ihanan kevyttä ja yksinkertaista, mutta silti näyttävää! Vähän vaan jänskättää, miten kestävät käyttöä, kun ovat tosiaan todella ohutta lasia, joiden sisällä on hopeamaalaus tai jonkinnäköinen hopeointihässäkkä. Tästä syystä ovat myös tosi kauniita ja säihkyviä!




Näitä teen myös myyntiin.


Pienempi kolmiokaulakoru 16 e posteineen. 3 cm riipuksen koko, ketju n. 50 cm 5 cm säätöketjulla. Nikkelitön ja lyijytön.

Isompi kolmiokaulakoru 18 e posteineen. 5 cm riipuksen koko, ketju n. 83 cm 5 cm säätöketjulla. Nikkelitön ja lyijytön.

Vastakohdat

Yksinkertaisten korvisten linjalla jatketaan. Paremman puoliskon korussa käytetyt helmet olivat niin kauniita omastakin mielestä, että halusin saada ehdottomasti korvikset niistä.
Harakkana ajattelin erikokoisten kristallien olevan sopiva pari rouheiden metallihelmien kanssa. Tilasin myös jokin aika sitten ensimmäistä kertaa helmihattuja, jotka pääsivät violettien (ylläri) säröhelmien kaveriksi. Ne olivatkin yllättävän samanhenkisiä noiden isojen metallihelmien kanssa, mikäs sen parempaa!
Tykkään myös siitä, että vaikka korvisten yläosa on väreiltään kovin neutraali, on alaosassa väriä. Kokeilin montaa eri väriä, kunnes vihdoin nöyrryin siihen, että violetti se vaan omaa silmää parhaiten miellyttää... :D Mutta siihen sopii kyllä ihan mikä väri vaan. :)

Näitä teen myös myyntiin!

Koukut hopeoituja, yht. 6 Preciosa -kristallia, kaikki metalliosat nikkelittömiä ja lyijyttömiä. Alaosan helmen värin voi vaihtaa mielen mukaan.
Kokonaispituus koukkuineen n. 7 cm. 13 e posteineen.

Jet AB

Huhhuijaa! Onpas tässä vierähtänyt taukoa. Olen keskittynyt lähinnä joululahjojen tekoon lähipiirille, ja niitä en tietenkään voi vielä täällä blogissa esitellä, joten on ollut hieman hiljaiseloa. :) Olenpas innostunut jälleen ompelemisestakin, joten on sitäkin sitten tullut harrastettua.
Nämä korvakorut ovat kuitenkin tehty jo tuossa kevään-kesän korvilla, jälleen kerran tyylillä "levitä kaikki helmet ja tarvikkeet eteesi ja keksi jotain". Korvikset ovat aina aika varma veto, sillä mielestäni korviin sopii melkein mikä tahansa killumaan!

Kuten otsikkokin kertoo, nämä ovat lähinnä erinäisistä Jet AB -helmistä ja -kristalleista tehdyt. Jet AB on yksi lempivärejäni helmissä, pikimusta helmi revontuliefektillä on aina vaan niin näyttävä ja yksinkertaisen kaunis helmi. Kaikki paitsi pienet bicone-kristallit olivat helmitilausten ns. kiitoshelmiä, eli siis helmiä, joita saa kaupanpäällisinä. Odotan aina innolla, mitä minulle keksitään!
Eivätpä nämä mitkään luovuuden riemuvoitto ole, mutta näitäkin on tullut käytettyä aika ahkerasti, varmaankin juuri siksi, kun ovat niin peruskauraa. :) Ketju olisi voinut olla ehkä himpun pienempää ja sirompaa mallia, mutta äh, ihan hyvät ne on näinkin! :D

Marie Antoinette

Kuten aiemmin mainitsin, olen suuri historiafani. Lempiaiheitani historiassa ovat mm. 1700-luku, varsinkin Ranskassa ja Brittein saarilla. Viikingit ja keskiaika sekä yleinen Suomen historia ovat minulle jotain järkyttävän mielenkiintoista, mutta varsinkin Ranska ja Englanti sekä Skotlanti kiehtovat.

Onkin siis luonnollista, että mielenkiinnon kohteeni heijastuvat myös tekemiini töihin. Haaveilen, että vielä olisi täysin normaalia vetää korsetti ja runsashelmainen mekko päälle ja kuorruttaa itsensä helmillä ja kaikella muulla mukavan kiiltävällä. Voisin saada melkoisen kummastuneita katseita, jos sellaisissa tamineissa vetelisin pitkin toria, mutta tämä kaulakoru on ehkä hienovaraisempi tapa tuoda arkeen 1700-lukua.

En omista yhtään perinteistä helminauhaa, ja tiesin, että vaikka jotain sen tyylistä halusinkin, en kuitenkaan halunnut mennä ihan perinteistä reittiä tässäkään tapauksessa. Yksinkertaisen kaunis riipus keskelle helminauhaa sopikin tyyliin kuin nenä päähän, ja kuva-aiheeksi valikoitui tietenkin Marie Antoinette, sillä hänen koristeellisesta tyylistään koko kaulakoru sai inspiraationsa.

Tähän kuvaan mun printterin surkea jälki jopa sopii - saa kuvan näyttämään vanhahtavalta ja sopivan utuiselta!



Näitä teen myös myyntiin. Kaikki metalliosat hopeoituja, helmet lasia.
Säädettävä ketju, kaulakorun pituus n. 50-54 cm. 22 e posteineen.

Ja taas violettia

Jälleen kerran kaikesta huomaa, mikä on lempivärini. Lempivärit kallistuu kaikki sinne kylmän puolelle, ja rakkain kaikista on se kylmä, tumma violetti. Tästä syystä mun helmivarastot onkin aikalailla täynnä violettia ja muita kylmiä sävyjä.
Tämä oli jälleen niitä suunnittelemattomia projekteja, kun tylsyyden iskiessä levitän helmivarastot eteeni ja alan tökkimään niitä kirjontaneuloihini ja katson, mitä syntyy.

Tulos oli tämä kahdella eri violetilla helmellä ja kahdella eri Preciosa-kristallilla tehty rannekoru. Tämä on (varmaan värinsä vuoksi) mielestäni yksi kauneimpia töitä, joita olen koskaan tehnyt. Tällaiset hieman aikaa vievät helmityöt ovat minulle kaikista mieluisimpia, ja ovat ihan liian koukuttavia! Tämä on tehty samalla peruskaavalla kuin edellisessä postauksessa nähty rannekoru, mutta väri-, helmi- ja koristeluvalinnat vaikuttavat hirveästi korun lopulliseen vaikutelmaan.

Koska äitini pitää kovasti samantyylisistä koruista kuin minä, (paitsi valkoisista helmistä ja muusta ns. klassisesta, äippä on moderni tyyppi) päätin viskata tämän pukinkonttiin äipälle. En kuitenkaan malttanut pantata tätä blogista ja Instagramista vuoden loppuun asti, joten äiti sai porttikiellon niihin. :D Julmaa, tiedän, mutta tiedän että tämä on äidille mieleinen, varsinkin kun toivoi rannekorua. Ja aina mä kyllä äipälle muutenkin kaikki tuotokseni päivitän! ;)

Kuningatarpersikka

Parempi puolisko sanoi osuvasti, kun esittelin tämän (mielenkiintoisesti uudelta jogurttimaulta kuulostavan) rannekorun: "Tuohan kelpais vaikka kuningattarelle!" Kieltämättä sama oli mielessä.

Oon tässä "vanhemmalla iällä" (hahahhaha hyvä sanoa näin 26-vuotiaana) rakastunut aivan täysin helmiin ja kaikkeen antiikkisen näköiseen ja muutenkin wanhaan, liittyy varmaan vahvasti kovaan historiafanityttöilyyni. Tämä tietenkin heijastuu myös kehittämiini korumalleihin. Entisenä goottina silmää miellyttää myös kovasti viktoriaaninen muoti, sekin näkyy...

Yritin kuitenkin pitää tämän mallin mahdollisimman klassisena ja käyttökelpoisena (en osaa taas suomea, englanniksi wearable?) joten jätin kaikista suurimmat krumeluurit pois. Mielestäni tämä olisikin erittäin kaunis esim. morsiamelle. Persikan väriset keskihelmet voisi korvata vaikka sinisillä ollen morsiamen "jotain sinistä".


16 cm x 1,5 cm (plus lukko ja säätöketju 5,5 cm)
Siemenhelmet lasia, helmet akryylia. Lukko ja ketju hopeoituja. 12 e posteineen.

Koska teen näitä tilauksesta, voin tehdä melkein minkä värisen vain! Ota yhteyttä niin jutellaan :)

Katinkultaa

Olen kauuuuan aikaa halunnut tehdä paremmalle puoliskolleni jonkinnäköisen korun, vaikkei hän niitä pidä. En ole koskaan tehnyt miehelle korua, ja aihe olikin hetkellisen pohdiskelun paikka, varsinkin kun toinen ei käytä koruja eikä oikein osannut sanoa mihinkään juuta tai jaata.

Päädyimme yhdessä katselemaan insipiraatiokuvia ja -helmiä netistä, ja ostoskoriin valikoitui pyriittiä eli rikkikiisua eli katinkultaa, isoja metallihelmiä ja pieniä metallirondelleja. Mielestäni pyriitti on aivan uskomattoman kaunis materiaali, ja kun luonnonkivi on, se on luonnollisesti myös painava. Itseasiassa kaikki käyttämäni materiaalit olivat todella painavia, ja tuo n. 50 cm koru painaa varmaan puolisen kiloa.... Miehekästä siinäkin mielessä.

Normaalistihan tällainen koru olisi ehdottomasti ollut vaijerihommia, mutta koska minulla sitä ei ollut, päädyin sitten laittamaan perus korulankaa 6-7 kieppiä koko korun pituudelta. Vaikuttaa ainakin jämäkältä ja kestävältä, totuuden näkee sitten käytännössä. :D Toivon todella, että tämä on paljon käytössä, se on ihan liian kaunis (vai komea?) istumaan lipaston päällä.

Taivaankappale

Mä oon rannekorujen lisäksi todella huono pitämään sormuksia. Vihaan sitä, kun käsiä pestessä sormuksen alainen osa jää märäksi ja sitä pitää erikseen hinkata. Plus mun nakkisormet nyt ei vaan oo mitkään maailman kauneimmat, enkä nää syytä korostaa niitä koruilla. :D
Mulla kuitenkin oli pyörimässä yksi pyöreä sormuspohja, josta sitten päätin väkertää kuusormuksen. Näin vastaavan sormuksen jossain internetin ihmeellisessä maailmassa, ja häikäilemättömästi kopioin idean.

Tykkään sormuksesta kyllä kovin, ja on se ollut yllättävän kovalla käytöllä! Ärsyttää vaan hieman mun tulostimen surkeus, muuten se on hyvä mutta kun kuva on 2 senttiä halkaisijaltaan ja sen pitäis olla suht tarkka, tulostin ei siihen enää pystykään. Ei tuo pahalta näytä, kun kädessä killuu, mutta näissä lähikuvissa se on melkoisen.... rosoinen. :'D Ehkäpä tulevaisuudessa sitten sijoitan kunnolliseen tulostimeen...

Pinkki säihky

Kynsilakkakorujen kavalkadi jatkuu!

En hirveästi ole tehnyt galaksikorujen lisäksi kynsilakkakoruja, vaikka niillä onkin helppo tehdä näyttäviä koruja. Nyt mieleni teki kuitenkin jotain äärettömän tyttömäistä, pinkkiä ja säihkyvää.

Ratkaisu oli jälleen kosmetiikkaglitteri ja kaksi kynsilakkaa - kirkkaanpunainen, kimaltava lakka ohuesti ulkoreunoille ja kirkkaanpinkki glitterlakka kaikkialle muualle.

Hopeoitu ja säädettävä, kapussiosa on 18x13mm. 14 e posteineen.

Klassista

Olen nyt mooonen monta vuotta etsinyt pisaran muotoisia helmikorviksia. Mistään ei tunnu löytyvän, ja jos löytyy, niin liian pieninä tai liian isoina tai väärän värisinä, tai sitten niissä on jotain muuta vikaa. Helmikaupoistakaan pisaran muotoisia helmiä ei tuntunut löytyvän, oli kyse sitten oikeasta helmestä tai lasista! Vihdoin viimein sitten bongasin jostain liikkeestä nämä akryylihelmet. Akryyli ei ole lempimateriaalieni listalla, joten mietin monta kertaa näiden ostamista, mutta onneksi ostin. Pakkaus oli pieni ja halpa, mutta mietin, tuleeko akryylihelmistä tehtyä mitään.

Helmet pyörivät yli vuoden laatikoissani, kunnes sain niille sopivan parin edellisessä postauksessa jo nähdyistä Preciosa -kristalleista. Helmet yksinään olivat kovin koruttomat, mutta kristallit antoivat niille kaivattua potkua. Pieni siemenhelmi väliin ja tadaa, yksinkertaiset ja kauniit korut olivat valmiit.

Nämä tulevat ainoastaan omaan käyttööni, jolloin korupiikkien viimeistely ei ole niin justiinsa - myyntiin en tätä kelpuuttaisi juurikin lenkkien takia. Olen liian perfektionisti! ;)

Edellisessä elämässäni olin harakka

Olen löytänyt kristallit. Oi kyllä. Olen aiemmin kyllä ihaillut, mutta vasta nyt meikän kristallihulluus pääsi valloilleen! Oon kauan miettinyt, mitä niistä väkertäisi ja tuntui, että rannekorussa ne tulisivat parhaiten esille ja välkkyisivät mahdollisimman paljon.

Yksinkertainen rannekoru kristalleista ja siemenhelmistä olikin mielestäni toimiva ratkaisu. Kuvat eivät anna oikeutta tämän korun upealle loisteelle ja valonheijastavuudelle, mutta yllä olevassa kuvassa näkyy AB-kristallin sateenkaarin värit, jotka tulevat valossa esiin. Niiiiiin kaunista!

Nämä samoista kristalleista tehdyt korvikset tein itse asiassa ennen rannekorua. Tiesin, että haluan näyttävät, mutta yksinkertaiset kristallikorvikset, ja niiden täytyy tietenkin olla roikkuvan malliset.

En tiedä, onko mulla ollut kovin isänmaallinen olo näitä värejä valitessa :D Ovat kuitenkin aivan ihanat, ja sen verran helpot tehdä, että nämä molemmat korut tulevat myös myyntiin.


Rannekoru 1,9 cm x 16,5 cm (ilman säätöketjun ja lukon mittoja) 30 e posteineen.
Korvikset 5,5 cm (ilman koukkua, koukun kanssa hieman alle 8 cm) 17 e posteineen.
Molemmissa käytetty korkealaatuisia Preciosa -kristalleja, kaikki metalli on nikkelivapaata, korviskoukut, rannekorun lukko ja ketju hopeoitu.

Hetken mielijohteesta

Tilasin joskus Memory Wirea aivan toista projektia varten. Siitä jäi paljon ylijäämää, muttei niin paljon, että olisin saanut toisen samanlaisen projektin tehtyä. Aloin pyöritellä sitä sormissani ja hetken helmivarastojani tutkineena kokeilin yhdistää muutamia orpohelmiä, joita minulla oli enää muutama kappale kutakin. Memory Wire on siis täysin pyöreää, mutta halusin kokeilla, saisinko väänneltyä sen pisaran muotoon.

Päädyin mustiin Preciosan AB-kristalleihin, muutamaan toiseen mustaan AB-helmeen ja värjättyihin violetteihin lasihelmiin. AB tarkoittaa siis tässä tapauksessa muuten mustaa helmeä, mutta yksi sivu/kohta on valoa heijastavaa, joka välkkyy eri väreissä. Todella kauniita luonnossa, varsinkin nuo kristallit!

Lasihelmet olivat joskus violetit, nykyään enemmänkin murrettua violettia kun värjäys rapisee pois... Noita ei tarvitse ostaa uusiksi.

Nämä ovat todella isot, halkaisija on n. 5 cm, mutta koska ovat vain vaijeria ja muutama helmi, ovat yhdet kevyimmistä korviksistani. Ovat olleet kovassa käytössä! Rakastan tehdä tälläisiä ex tempore -töitä, joissa syntyy jotain aivan muuta, kuin niistä materiaaleista oli alunperin tarkoittanut tehdä. Kaikki materiaali on järkevää käyttää hyödyksi :)

Vampyyriromantiikkaa

Nämä korvikset tein viime kesänä sen jälkeen, kun päässäni oli pyörinyt pitkään haave isoista, vanhoillisromanttisen tyylisistä korviksista. Sellaiset piti siis saada, ja nappasin paikallisesta korutarvikeliikkeestä nämä riipuspohjat ja niihin sopivat kapussit ja aloin arpomaan, mitä tekisin. Olen korujen käyttäjänä ehdottomasti eniten korvisihmisiä, yleensä mitä isommat ja näyttävämmät, sitä parempi. Välillä toki käytän myös pienempiä ja sirompia.

Pähkäillessäni katseeni osui kirjahyllyyn, jossa oli jo kauan seisonut turhan panttina Irlannista tuomani Anne Ricen kirjoittama The Vampire Lestat -kirja. Olin lukenut suomenkielisen version aiemmin monta kertaa, ja sen maksaessa Irlannissa vain 3 euroa pokkarina, ostin sen hetken mielijohteesta, mutten koskaan saanut sitä luettua loppuun. Päätin siis uhrata kirjan kauneuden nimissä korviksiini, mutta paperi sellaisenaan ei kelvannut.

Muksuna harrastin "aarrekarttojen" tekemistä polttamalla paperin reunat ja tekemällä siitä vanhan ja kuluneen näköisen teellä, ja vanha ja tuttu tekniikka oli tässäkin mukana, tosin reunoja en alkanut polttamaan. Keitin vahvaa teetä ja maalasin sillä muutaman sivun ja töpöttelin itse teepussia muutamaan kohtaan saadakseni vaihtelevuutta ja tummempia kohtia taustaan. Koruihin valitsin kohdat sen perusteella, mitä niissä lukee. Sanat "eteerinen", "täydellisesti", Notre Damen "Dame", ja "muinainen" sopivat esteettisiin mieltymyksiini, joten valitsin ne.

Nyt jos tekisin jotain toisin, valitsisin erilaisen korupohjan. Tuo on ihan ok, mutta tykkään vielä koristeellisemmista ja tähän tyyliin sellainen olisi vielä paremmin sopinutkin. Käytän näitä kuitenkin paljon, joten siihen ei välttävä korupohjan valinta vaikuttanut. :D

Vielä yhdet kynsilakkakorvikset - MYYNNISSÄ

Harvemmin oon tehnyt kynsilakkakoruja muuten kuin galaksikorujen muodossa, mutta nämä ovat ekat tekemäni kynsilakkakorvikset galaksikorujen ulkopuolelta. Näistä tekee hauskan se, että näissä käytetty pinkki lakka on helmiäistä, kun taas korallilakka on perus creme, eli siinä ei ole helmiäistä. Taustan valkoinen on myös creme, täten ainoastaan pinkki heijastaa valoa. Tässä on vain yksi esimerkki siitä, että kynsilakalla saa miltei millaisia yhdistelmiä vain!

Tein nämä kesäkorviksiksi raikkaan värimaailmansa vuoksi, ja olenkin näitä pari kertaa käyttänyt, mutta kuten sanoin, nappikorvikset eivät ole juttuni. Nämä ovatkin siis myynnissä!

Koko: 18 mm
Tausta, tapit ja lukko hopeoidut
Hinta 10 e posteineen

Mistä kaikki alkoi?

Moi, mä oon Mira, ja mä tykkään tehdä koruja.
Oon tehnyt niitä nyt kaksi vuotta, enemmän tai vähemmän ja koko ajan enemmän niiden tekoon hullaantuen.

Kaikki alkoi yllä näkyvistä kynsilakkakoruista, joita bongasin joskus jostain jonkun tekemänä. YouTubesta puolet kädentaidoistani oppineena suuntasin sinne, katsoin muutaman videon, tilasin tarvikkeet ja tadaa, ensimmäiset galaksikorut olivat syntyneet.

Tämä galaksisormus taisi olla ihan ensimmäinen koru, jonka tein. Kynsilakkakorut ovat siitä helppoja, että jos tehty kuvio ei miellytäkään, sen voi pyyhkiä kynsilakanpoistoaineella pois ja aloittaa alusta. Lasinen kapussi ei kärsi monestakaan käsittelystä yhtään.
Vaikeinta tämän korun teossa oli löytää tarpeeksi pitävä liima, joka pitäisi ison lasipinnan pienessä metallipinnassa kiinni. Tämän takia koko koru valmistui vasta vuoden jälkeen sen aloittamisesta.

Nämä 18 mm galaksinappikorvikset ovat toinen tekemäni koru. Alussa oli tärkeää, että tekniikat eivät ole liian vaikeita ja vaativia, joten kynsilakan ja kosmetiikkaglitterin levittäminen sekä osien toisiinsa liimailu tuntui sopivan pieneltä kynnykseltä aloittaa. En itse asiassa käytä nappikorviksia miltei ollenkaan, mutta tein nämä juurikin tekniikan vuoksi.

Galaksiriipus on yksi käytetyimpiä korujani. 40x30mm lasikoru on melko painava ja näyttävä, joten maalattavaa pinta-alaakin oli reippaasti. Taisinkin tehdä tämän viitisen kertaa uusiksi. Tässä on melko harmillista se, että vaikka tämä onkin hopeoitu, saan tästä silti allergiaoireita. Olen erittäin allerginen nikkelille, ja tässä on pinta-alaa niin paljon, että vaikka en pienemmistä koruista oireita saakaan, tästä niitä tulee varsinkin, jos hikoilen. Olen ratkaissut ongelman levittämällä kirkasta kynsilakkaa tämän takapuolelle, mutta se käsittely täytyy aika ajoin uusia.

Kuvattaessa multa oli näiden pikkuisten 18x13mm korvakorujen toinen puolisko kateissa. :D Samaa tyyliä piti saada myös roikkuviin korviksiin, ja nämä ovat myös (niin kuin kuvasta näkyy) kovassa käytössä. Pidin näitä valmistujaispäivänänikin.


Kaikissa koruissa olen käyttänyt samoja kynsilakkoja ja glitteriä, mutta niiden sekoitussuhde vaihtelee. Täten osa on sinisempiä ja osa punertavampia, vaikka kaikki violetteja ovatkin. Huomaa hyvin, että violetti on lempivärini. :)